Hirvenmetsästys

Hirvikanta Suomen itsenäisyyden aikoihin ja 20-luvulla oli kutistunut lähes olemattomiin. Tuolloin hirvi oli useimmiten salakaatajan riistaa ja jatke muutoinkin niukkoihin perheen ruokavarastoihin. Vuonna 1923 valtioneuvosto rauhoitti hirvenmetsästyksen koko valtakunnassa. Rauhoituksen tuloksena hirvikanta alkoi elpyä ja uuden metsästyslain aikoihin valtioneuvosto antoi 10.07.1933 uuden hirvenmetsästysasetuksen. Asetuksessa hirvenmetsästys asetettiin luvanvaraiseksi.

Kärkölän alueella sotien jälkeen olivat hirvilupia anoneet yksittäiset metsästäjät ja pikku porukat. Näistä ei ole tuloksia kirjattu. Kärkölän Riistamiesten ensimmäinen maininta hirvenmetsästyksestä on vuodelta 1956. Tällöin päätettiin hake 3 hirven kaatolupaa. Lupa saatiin kuitenkin vain kahdelle hirvelle ja hirvenmetsästys varten muodostettiin yksi jahtiporukka. Tuolloin hirvijahtiin osallistumismaksuksi määrättiin 1 500 markkaa.

Riistamiesten alkutaipaleen ensimmäiset hirvijahdit käytiin Olavi Hilvon johdolla. Ensimmäiset hirvet lahdattiin Petteri Airolan ladossa ennen Riistapirtin hankkimista. Riistamajan valmistuttua hirvien nylky tapahtui siellä, mutta paloittelu suoritettiin meijerillä Eino Lindroosrin myötävaikutuksella. Uuden lahtivajan valmistuttua vuonna 1977 siirtyi myös hirvien paloittelu Riistamajalle. Metsästys suoritettiin useammassa ryhmässä ja hirvijuhliakin järjestettiin sekä Kirkolla, Lappilassa ja Marttilassa. Kun metsästys ei ollut tiukasti koordinoitua, tuli tietenkin ammuttua ylimääräisiäkin.

Vuodesta 1957 vuoteen 1966 saatujen hirvenkaatolupien määrä oli hyvin tasainen vuodesta toiseen keskimäärin 3-4 kpl. Vuoden 1967 jälkeen hirvikanta romahti ja 1969 Kärkölän pitäjän metsästysseurat päättivätkin rauhoittaa hirven koko Kärkölän alueella. Vuosien 1970 ja 1973 aikana saatujen kaatolupien määrä oli hyvin maltillinen 1-3kpl vuodessa. Vuonna 1974 sai seura ensimmäisen peurankaatoluvan. Tästä vuodesta lähtien on myös peuranmetsästys kuulut hyvin merkittävänä osana Riistamiesten toimintaan. 70-luvun loppupuolella lähtivät myös hirvikannat merkittävään nousuun, minkä seurauksena vuonna 1979 hirvenkaatolupia oli jo 16+16. Peurankaatolupia tuolloin oli 6 kpl. 90-lukua kohti tultaessa hirvikannat ja peurakannat tasaantuivat, joilloin vuotuiset lupamäärät tasaantuivat hirven osalta aikuisia 5-10kpl ja vasoja 4-7kpl ja peuralupien osalta pysyttiin 5-7 kappaleessa.  

Riistamiesten hirvenmetsästys on tapahtunut pääasiallisesti koiria apuna käyttäen. Alkuajoista lähtien Riistamiesten apuna on ollut useita ansioituneita koiramiehiä mm. Ahti Saarinen, Veikko Lepistö, Kusti Asikainen, Seppo Hiitiö, Pekka Salomaa ja Tomi Koskela.

Hirvipäälliköiden merkittävää työpanosta unohtamatta vuodesta 1976 vuoteen 1980 hirvipäällikönä toimi Sauli Lehtimäki. Pertti Teppola toimi päällikkönä vuosina 1981-1988. Vuodesta 1989 vuoteen 2011 (poislukien muutamaa välivuotta 90-luvulla) hirvipäällikkönä on toiminut Raimo Suni. 1990 -luvun puolivälissä myös Seppo Huldén toimi hirvipäällikkönä. Vuodesta 2012 alkavalla hirvenmetsästyksen johtajan on toiminut Jarmo Nummela.

Seuran maanvuokrasopimusten mukaan Riistamiehillä on 8976ha hirvi-alueita (2011).